VALIKKO

Pumppulohja

 

020 741 7229
Asiakaspalvelunumero palvelee ma-pe 8:00-17:00

Lähetä sähköpostia
Myynti

  • Suomi
  • English

Mitä vesianalyysit kertovat

Vesianalyysien tulkinta (PDF:610 kt)

Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön päätökset n:o 401/2001 ja 461/2001 määrittelevät talousveden enimmäispitoisuudet eri epäpuhtauksille. Seuraavassa on kuvattu kunkin epäpuhtauden alkuperää ja vaikutuksia, suluissa ilmoitetaan lisäksi suurin sallittu/suositeltu enimmäispitoisuus.

Suodatuksen kannalta vesianalyysin tärkeimmät parametrit ovat pH, rauta, mangaani, permanganaatti, sähkönjohtavuus, kovuus sekä bakteerit.

 

Bakteerit
Taustalla Big Blue-suodattimet patruunoineen, oikealla edessä FP2-suodatin patruunoineen.

Katso esite > UV-desinfiointi
Lämpökestoiset ja koliformiset: (1 kpl/100 ml; 100 kpl/100 ml) Kotitalouskaivoissa koliformisten bakteerien esiintyminen on yleensä merkki pinta vesien pääsystä kaivoon.

Lämpökestoisten koliformisten bakteerien (E-coli) esiintyminen on merkki ulosteperäisestä saastumisesta. Kaivo on syytä puhdistaa ja desinfioida.

 

pH (6,0.. 9,5 / 6,5.. 9,5)
Katso esite > Hallittu pH:n kohotus
pH kuvaa veden happamuutta tai emäksisyyttä. Happamat luonnonvedet, joissa pH on alle 7, ovat Suomessa yleisiä. Happamuus johtuu aggressiivisesta hiilihaposta, joka voi syövyttää metalliputkia aiheuttaen vesivahinkoja. Veden alhainen pH voi aiheuttaa ihoärsytystä. Vihertävä väri vesikalusteissa tai hiuksissa on merkki alhaisesta pH-arvosta.

 

Sähkönjohtavuus ja suolat (2500/400 µS/cm)
Katso esite > Suolan, fluoridin, nitraatin sekä arseenin poisto
Sähkönjohtavuus kuvaa veteen liuenneiden suolojen - kuten NaCl - määrää. Korkea johtokyky on osoitus runsaasta suolamäärästä, joka on haitallista sekä terveydelle että korroosion muodossa vesilaitteille.

Kloridi aiheuttaa veteen makua ja vesilaitteiden korroosiota, kun pitoisuus saavuttaa arvon 50.. 200 mg/l. Natriumpitoisuus ei saa ylittää arvoa 200 mg/l.
Mm. liiallinen suola, nitraatti, fluoridi ja arseeni voidaan poistaa kalvomenetelmällä (malli RO 650).

 

Väri (40 mg Pt/l) ja haju
Puhdas vesi on väritöntä ja hajutonta. Väriä veteen aiheuttavat mm. humus, rauta sekä mangaani. Kuparipitoinen vesi, johon lisätään pesuainetta, voi värjäytyä voimakkaasti. Hajua veteen aiheuttavat mm. rikkivety, mangaani tai orgaaniset yhdisteet.

 

Saostumat
Saostumia aiheuttavat rauta, jonka väri vaihtelee punertavasta ruskeaan, mangaani - väriltään tummaa; kovuus - väriltään vaaleaa tai raudan kanssa yhdessä ruskeaa; humus - väriltään keltavihreästä ruskeaan; kupari muiden yhdisteiden kanssa - väriltään sinivihreää.

Porakaivoissa voi esiintyä lisäksi hiekkaa ja pintavesissä mm. roskia tai sammalta.

 

KMnO4-LUKU (20/12 mg/l)
KMnO4-luku kuvaa vedessä olevan orgaanisen, lahoavan aineen määrää. Suomessa orgaaninen aine on tyypillisesti humusta, joka vaikuttaa sekä ulkonäköön että makuun ja voi edesauttaa saostumien muodostumista. Katso esite

 

Rauta (0,4/0,2 mg/l)
Rauta (eli ruoste) on humuksen ohella kaivojen yleisin epäpuhtaus. Rautamäärän ylittäessä pitoisuuden 1 mg/l esiintyy vedessä pistävää, metallista makua ja mahdollisesti sakkaa.

Jo pienemmät pitoisuudet aiheuttavat värjäytymiä saniteettitiloissa ja pyykissä. Suuret rautamäärät voivat tukkeuttaa vesilaitteita sekä ruostuttaa putkia ja astioita. Katso esite

 

Mangaani (0,1/0,05 mg/l)
Katso esite  |  Katso mangaanin vaikutuksesta älykkyysosamäärään
Mangaani esiintyy tavallisesti yhdessä raudan kanssa, satunnaisesti myös yksinään. Mangaanin haitalliset ominaisuudet ovat samat kuin raudalla, mutta jo pienemmissä pitoisuuksissa.

 

Kovuus (Vain ohjeellinen Ca 100/50 mg/l)
Katso esite > Mangaanin ja humuksen poisto
Kovuudella tarkoitetaan veteen liuenneita kalsiumia ja magnesiumia, jotka ovat terveyden kannalta hyödyllisiä. Kovuus kuitenkin muodostaa lämmönvaihtimissa ja muissa vesilaitteissa ns. kattilakiveä, joka heikentää lämmönsiirtoa. Kovassa vedessä tarvitaan enemmän pesuainetta kuin pehmeässä vedessä. Vesi on kovaa, kun kovuus ylittää arvon 10° dH.

 

Alkaliteetti
Alkaliteetti kuvaa veden puskurikapasiteettia ja on emäksisesti käyttäytyvien yhdisteiden - hydroksidi, karbonaatti ja bikarbonaatti - summa.

 

Fluoridi (1,5 mg/l)
Katso esite > Suolan, fluoridin, nitraatin sekä arseenin poisto
Fluoridi on peräisin maaperästä, liiallinen fluoridi aiheuttaa hammaskiilteen muodostumishäiriön.

 

Typpiyhdisteet (NH4 0,5 mg/l; NO3 50 mg/l; NO2 0,5 mg/l)
Katso esite > Suolan, fluoridin, nitraatin sekä arseenin poisto
Typpiyhdisteitä joutuu vesiin orgaanisen aineen hajoamistuotteina, lannoitteista sekä jätevesien mukana. Ammonium heikentää veden hajua ja makua ja lisää korroosiota. Erityisesti pienten lasten ja raskaana olevien naisten tulee välttää nitraattipitoisia vesiä.

 

Kupari (2,0 mg/l)
Katso esite > Hallittu pH:n kohotus
Kupari on yleensä peräisin putkistosta, josta alhainen pH saa sitä liukenemaan. Kuparipitoisuus on lämminvesipuolella suurempi kuin kylmällä puolella. Kupari aiheuttaa veteen metallista makua, edistää korroosiota ja värjää vesilaitteet sekä hiukset vihertäväksi.

 

Arseeni ja uraani
Raskasmetalleista osa on välttämättömiä hivenaineita - kuten sinkki - toisaalta osa on ympäristömyrkkyjä - kuten lyijy, uraani, kadmium ja arseeni.

Syöpävaaran lisäksi juomaveden arseeni voi pahentaa tupakoinnin vaikutuksia ja estää DNA:n luontaisen itsekorjaavan mekanismin toiminnan. Ohessa linkki englanninkieliseen alkuperäiseen julkaisuun. Raskasmetallit ovat peräisin maa- tai kallioperästä tai erilaisista päästöistä. Uraanin tiedetään lisäävän virtsan kalsium-, fosfaatti- ja glukoosipitoisuuksia ja edesauttavan osteoporoosin syntyä. Katso esite

 

Radon (100/300 Bq/l)
Katso esite > Radonin ja uraanin poisto
Radon on kaasumainen radionuklidi, jota esiintyy yleisesti ainakin suomalaisessa ja ruotsalaisessa kallioperässä; porakaivovesistä on mitattu lukemia 70.000 Becquereliä/l.

Radon lisää merkittävästi syöpäriskiä, mikäli altistuminen on voimakasta. Radon esiintyy usein yhdessä uraanin kanssa, hyvin ilmastetuissa pintakaivoissa radonia ei esiinny.